Keskittyminen on tärkeä taito, mutta harhailevan mielen voi kääntää myös vahvuudeksi. Tätä pohtii Haaga-Helian opintovalmentaja Jenni Virtanen.
Kuulostaako tutulta: Istut kuuntelemassa luentoa tai lukemassa tenttikirjaa ja yhtäkkiä havahtunut siihen, että ajatukset ovat jossain aivan muualla etkä muista kuulemastasi tai lukemastasi mitään? Näissä tilanteissa alamme helposti syyttelemään huonoa keskittymiskykyämme ja yritämme tahdonvoimalla palauttaa ajatukset tekemiseen.
Keskittyminen onkin hieno asia: saamme edistettyä tärkeitä tavoitteita ja tunnemme mielihyvää, kun hommat etenee. Mutta näinä aikoina, kun keskittymiskyky vaikuttaa olevan hupeneva luonnonvara, saattaa olla lohdullista kuulla, että mielen harhailu voi olla myös hyväksi! Väitän, että oikein valjastettuna laukkaavat ajatukset ovat voimavara, joka voi lisätä luovuutta, hyvinvointia ja tehdä meistä lopulta myös parempia keskittyjiä.
Mielen harhailulla (ajatustenvirta, haaveilu jne.) tarkoitan ajatusten vapaata kulkua ilman tiettyä päämäärää tai suunnitelmaa. Siinä missä keskittyvä mieli suuntaa huomion tiettyyn asiaan ja pyrkii pitämään huomion siinä, harhaileva mieli saa liikkua vapaasti ajatuksesta toiseen. Nyt en tarkoita mielen harhailulla tehtävästä tai ruudusta toiseen poukkoilevaa keskittymistä, mikä tuskin lisää kenenkään hyvinvointia. Vaan nimenomaan vapaaehtoista ajatusten virtaa silloin, kun emme pyri syöttämään mieleen mitään erityisiä ärsykkeitä.
Kun mieli saa liikkua vapaasti meille ihmisille on tyypillistä kuvitella tulevaisuutta ja luoda erilaisia skenaarioita. Bussissa istuessamme saatamme haaveilla kesän lomamatkasta, luennolla pohdimme mitä söisi illalla ja illalla syödessä mietimme seuraavan päivän kurssiesitystä. Tästä meille niin luonnollisen ominaisuuden vaalimisesta voi olla monia hyötyjä:
Harhaileva mieli kuvitellessaan tulevaa yhdistelee muistissamme olevia kokemuksia ja tietoa uudella tavalla ja luo aivan uusia yhteyksiä asioiden välille. Ja tämä taas on ehdoton edellytys luovuudelle. Luovuus siis vaatii ajatusten harhailua ja harhailu lisää uusien ideoiden ja ajatusten syntymisen mahdollisuutta. Opiskelukin vaatii luovuutta, joten uusille ajatuksille kannattaa antaa tilaa.
Mitä tekisit, jos voittaisit 10 miljoonaa lotossa huomenna? Mielen vaeltelu tällaisissa haaveissa voi auttaa kirkastamaan sitä, mikä on meille tärkeää ja millaisia tavoitteita elämässä asettaa. Jos lottovoittajana veisit koko perheesi lomamatkalle, ehkä se kertoo siitä, että läheiset ihmiset ja heidän kanssaan vietetty aika on sinulle tärkeää ja et ehkä tarvitse 10 miljoonaa toteuttaaksesi tätä sinulle tärkeää arvoa.
Haaveilua ja kuvittelua voi hyödyntää myös parempien ihmissuhteiden luomiseen. Mielesi ajautuu kuvittelemaan tulevia treffejä tai erimielisyyttä kaverin kanssa. Mitä sanoisit, miten tilanne menisi, miltä se tuntuisi? Keskusteluiden kuivaharjoittelu mielessä voi helpottaa toimimaan oikeassa tilanteessa rakentavasti ja positiivisten tunteiden kuvittelu voi synnyttää niitä helpommin myös oikeassa elämässä.
Se, että antaa ajatusten juosta vapaana voi myös rentouttaa. Saamme hetken taukoa ongelmanratkaisusta ja tehtäväorientaatiosta ja mieli pääsee palautumaan opiskelukuormasta. Ympäristön informaatiokuorma voi olla todella suuri, joten seuraavalla tauolla kannattaa kokeilla puhelimen katsomisen sijaan ajatuksiin uppoutumista. Mahdollisesti jotain paljon viihdyttävämpää sisältöä löytyykin pään sisältä.
Tämänkin ehkä helposti heikkoudeksi mielletyn ominaisuuden voi valjastaa hyvään. Jos haluat ruokkia ajatusten haahuilua, kokeile:
Tämän kolumnin kirjoittamisen aikana ajatus harhaili 12 kertaa. Keskittymisen apuna on käytetty Pomodoro-tekniikkaa.
